<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=878931309665145&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Pienempi hiilijalanjälki

Lännen selvitti monitoimikoneen hiilijalanjäljen. Hiilijalanjäljen ohella vertailtiin erilaisten konetyyppien työn tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta.
hiilijalanjalki_kaaviot

Käyttövaiheen päästöt avainasemassa

Lännen-monitoimikoneen hiilijalanjälki koko koneen elinkaaren yli on 278 t CO2e. Laskennassa käytettiin koneen teknisenä elinikänä 8000 tuntia. Merkittävin osa koneen hiilijalanjäljestä, 84 %, muodostui koneen käyttövaiheesta. Toiseksi suurin osuus, 14 %, muodostui materiaalien ja komponenttien valmistuksesta ja kuljetuksesta tehtaalle. Valmistuksen osuus koneen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä oli 1 % ja samainen 1 % hiilijalanjäljestä muodostui monitoimikoneen kierrättämisvaiheesta. 

Monitoimikoneen käyttövaiheen kasvihuonekaasupäästöjä pystytään pienentämään 82 % käyttämällä fossiilisten polttoaineiden sijaan uusiutuvia polttoaineita (HVO). Tällöin monitoimikoneen koko elinkaaren hiilijalanjälki pienenee 70 %, ja on 85 t CO2e. Uusiutuvan polttoaineen käyttö onkin polttomoottorilla varustetun työkoneen käyttövaiheen merkittävin yksittäinen CO2 päästöjä vähentävä tekijä.

Lannen_productivity_icon_graphic_700x700

Vertailua laskennallisilla esimerkeillä

Monitoimikoneen hiilijalanjälkeä haluttiin verrata myös vastaavissa työtehtävissä käytettäviin muihin työkoneisiin; kaivinkone + pyöräkuormaaja -yhdistelmiin sekä niihin liittyviin kuljetusratkaisuihin. Vertailu tehtiin Cradle-to-Grave-rajauksella eli työkoneiden hiilijalanjäljessä huomioitiin koko koneen elinkaari; valmistuksesta käytön kautta koneen hävittämiseen.

Vertailun tekemistä vaikeutti, ettei vaihtoehtoisista työkoneista ollut käytettävissä hiilijalanjälkilaskelmia. Muiden työkoneiden hiilijalanjäljet arvioitiinkin Lännen-hiilijalanjälkilaskelmien avulla siten, että työkoneet arvioitiin samanpainoisiksi ja niiden arvioitiin sisältävän samanlaisia materiaaleja samassa suhteessa. Yhtä lailla, tarkemman tiedon puuttuessa, vertailtavien työkoneiden kaivuu- ja kuormaustyön tuottavuus ja polttoainekulutus tuntia kohden arvioitiin työtehtävissä ja siirtoajoissa samoiksi.

Hiilijalanjäljen vertailua varten muodostettiin seitsemän teoreettista, 1–2 työpäivää kestävää työkokonaisuutta, jotka sisälsivät työtehtävinä joko kaivamista tai kaivamista ja kuormaamista. Työkokonaisuuksiin sisältyvien työvaiheiden ja -kohteiden määrä vaihteli yhdestä viiteen ja työkohteet sijaitsivat 30–45 min siirtomatkan päässä konevarikolta ja toisistaan. Työkokonaisuuksien tarkemmat tiedot löytyvät ladattavasta laajemmasta artikkelista.

Lannen_productivity_icon_graphic_700x700
luvut_musta

Pienempi hiilijalanjälki verrattuna erilliskoneisiin

Monitoimikoneen hiilijalanjälki oli, edellä mainituin lähtöoletuksin, laskennallisesti keskimäärin 8–14 % erilliskoneita pienempi. Minimissään ero oli 0 % kun työkokonaisuus sisälsi vain yhtä työtehtävää yhdessä työkohteessa ja maksimissaan ero oli 16–21 % kun työkokonaisuus sisälsi useita erilaisia työtehtäviä useissa eri työkohteissa. Monitoimikoneen vahvuus tuli siten esille työkohteen työvaiheiden monipuolistuessa ja useamman työkohteen työkokonaisuuksissa. Vastaavasti yksittäisessä ja pitkäkestoisessa työkohteessa monitoimikoneen monikäyttöisyys ja liikkuvuus eivät tuoneet lisäetua. 

Mistä sitten työkoneiden väliset laskennalliset erot syntyivät? Yksittäisen työtehtävän kohdalla koneiden hiilijalanjäljet olivat samat johtuen tarkastelussa käytetystä tasapäistyksestä; kaikki työkoneet olivat tarkastelussa saman painoisia (13 tn), kaikkien työkoneiden polttoainekulutus tehtyä työ- ja/tai siirtoajotuntia kohden olivat samat ja vielä että kaikkien työkoneiden työntuottavuus oli sama. Erot hiilijalanjäljessä syntyivätkin työkohteissa ja siirroissa tarvittavien työkoneiden määrästä sekä työkoneiden siirroista ja siirtonopeuksien välisistä eroista työkohteiden välillä.

8800M_front

Parempaa tuottavuutta ja energiatehokkuutta

Hiilijalanjäljen ohella esimerkkityökokonaisuuksissa tarkasteltiin teoreettisesti myös erilaisten konetyyppien työn kokonaistuottavuutta ja taloudellisuutta henkilötyön ja polttoainekulutuksen suhteen. Yksittäisen työtehtävän kohdalla eroja ei tullut sillä tarkastelussa oletettiin kaivuu- ja kuormaustyön tuottavuus ja polttoainekulutus konetyypistä riippumattomaksi.  

Eroja kuitenkin syntyi kun tarkasteluun otettiin mukaan kuljetusjärjestelyt ja siirtoajot. Näillä lähtöarvoilla ja oletuksilla monitoimikoneen polttoainekulutus työkokonaisuutta kohden oli keskimäärin 8 % (vaihteluväli 0–16 %) erilliskoneita pienempi ja henkilötyön tuottavuus keskimäärin 12 % (vaihteluväli 3–24 %) korkeampi. Monitoimikoneen edut perustuivat vähäisempiin konekuljetustarpeisiin sekä vähäisempiin kuljetusten valmisteluihin ja korkeampaan siirtonopeuteen työkohteiden välillä.

8800M_front
8800M_nature

Teoreettiset esimerkit käytännössä

Kaikki em. tarkastelut ja laskennat perustuivat teoreettisiin työkokonaisuuksiin ja lähtöoletuksiin työkoneiden tasapäistämisestä konepainojen, kaivuu- ja kuormaustyön tuottavuuden ja polttoainekulutusten suhteen. Erilaiset lähtöarvot em. tekijöiden osalta muuttaisivat tarkastelun tuloksia vastaavasti. 

Teoreettisilla tarkasteluilla haluttiin kuitenkin tarkastella vanhaa viisautta ”oikea kone oikeaan työtehtävään”. Mielestämme myös tuossa tarkastelussa onnistuttiin; erilliskoneiden vahvuus tulee esille yksittäisissä ja pidempikestoisissa työvaiheissa. Ko. työkokonaisuuksissa erilliskoneiden työntuottavuus noussee myös tässä tarkastelussa käytettyä tasapäistämistä korkeammalle ja siten ne ovatkin perusteltuja valintoja ko. työkokonaisuuksiin. 

8600M_nostin

Monitoimikoneen vahvuudet

Monitoimikoneen vahvuus nousee taas esille kun yksittäiset työkohteet sisältävät useampia työvaiheita ja/tai kun työkokonaisuudet muodostuvat useammasta erillisestä työkohteesta. Monitoimikoneen vahvuus on myös sen käytön ympärivuotisuus, joka helposti nostaa koneen käyttöasteen erilliskoneita korkeammaksi, joka osaltaan parantaa koneen taloudellisuutta ja tuottavuutta.

8600M_nostin

Lännen-hiilijalanjäljen laskennassa noudatettiin kansainvälistä GHG Protokollan Product Life Cycle Accounting and Reporting -standardia. Lännen-monitoimikoneen päästöt laskettiin koneen elinkaaren (Cradle-to-Grave) yli; alkaen raaka-aineiden tuotannosta ja niiden kuljetuksesta tehtaalle, jatkuen koneen valmistuksella ja kuljetuksella asiakkaalle sekä koneen käyttövaiheella, päätyen koneen hävitykseen eli käytännössä materiaalien ja raaka-aineiden uudelleen kierrättämiseen.

icon-download

Lataa koko hiilijalanjälkitutkimus!

Tutkimuksesta löydät laajemman selvityksen tehdystä Lännen-monitoimikoneen hiilijalanjälkitutkimuksesta tuloksineen. Vertailulaskelmat ja niiden taustat monitoimikoneen elinkaaren vaiheisiin sekä myös tarkemmat tulokset ja kuvaukset monitoimikoneelle tehdyistä tuottavuus- ja taloudellisuusvertailuista erilliskoneisiin nähden.

HALUATKO KUULLA LISÄÄ? PYYDÄ TARJOUS TAI LISÄTIETOJA TÄYTTÄMÄLLÄ YHTEYDENOTTOLOMAKE!

Myynti

Autamme kasvattamaan tuottavuutta ja vastuullisuutta ympäristöstämme. Ole yhteydessä asiantuntijoihimme saadaksesi lisätietoa.

Lue lisää

Huolto & Tekninen tuki

Pidämme laitteesi liikkeessä teknisen tuen ja palveluratkaisuidemme avulla.

Lue lisää

Varaosat

Asiantunteva tiimimme on omistautunut sille, että saat oikeat varaosat oikeaan aikaan.

Lue lisää